Moikka!
Tänään tapahtui se, mitä koko tämän talven olen pelännyt, etenkin näillä keleillä, kun kävelytiet ajaa luistinradan aseman oikein mainiosti - kaaduin tosi kovasti aivan peilijäässä olevissa betonirappusissa pepulleni.
Aluksi tunnahti vain kovasti toisessa lonkassa ja ajattelinkin, että tuskinpa mitään vakavaa, kun vatsa ei saanut yhtäkään kolhua. Luin kuitenkin varmuudenvuoksi PSHP:n sivuilta toimintaohjeet tapaturmien sattuessa ja liukastumisen kohdalla varmisutikin juuri tuo, että tuskin mitään hätää kun pepulleen kaatui ja kotiseuranta riittää, jos ei kipuja vatsan alueella ilmene tai tule veristä vuotoa.
Hyvillä mielin kipeällä lonkalla jatkettiin sitten matkaa ja käytiin elokuvissa, missä alkoikin tuntua hieman pistelevää kipua alavatsalla ja päätinkin, että soitan äitiyspoliklinikalle heti leffan loputtua ja kysyn heidän mielipidettään, miten tulisi toimia. Puhelimessa vastasi todella ystävällinen kätilö, joka kyllä vakuutteli, että tuskin vauvalle mitään on sattunut, kun takapuolelleni kaaduin, mutta kehoitti kuitenkin tulemaan tarkastamaan tilanteen ihan vain varmuuden vuoksi.
Pääsin heti tutkittavaksi ja pitkän aikaa seurattiin pienen sydänkäyriä, mitkä kätilön ja lääkärin mukaan olivat "priimaa". Lisäksi lääkäri teki sisätutkimuksen ja katsoi ultralla istukan kunnon, sekä virtaukset, mitkä kaikki olivat kunnossa.
Viime neuvolakerralla keskiviikkona terveydenhoitaja mittasi mun sf-mitaksi 34cm ja silloin keskusteltiinkin, että luultavasti ensi kerralla kirjoitetaan lähete äitiyspolille seurantaan, jotta vauvan koko voitaisiin arvioida.
No, eipä tarvitse enää neuvolan puolesta lähetettä, sillä lääkäri huomasi ultratessaan, että vauva on melko rotevaa tekoa, sillä painoa oli arvion mukaan n. 2kg ja tämän vuoksi lääkäri kirjoitti sitten sen lähetteen. Hyvä vaan näin.
Tokikaan noihin ultran painoennusteisiin ei voi täysin luottaa, mutta mikään ihan pieni ei meidän tyllerö ole!
Säikähdyksellä selvittiin onneksi, melkoiset ajatukset kävivät mielessä, kun siellä sairaalassa makoili.
Prinsessalla kaikki hyvin siis ja 9.2 sitten sinne kokoseurantaan!
Onneksi selvittiin säikähdyksellä vain. Huh <3
VastaaPoistaHui, onneksi ei sattunut pahemmin! Itseäkin pelottaa kanniskella vauvaa tuolla ulkona sylissä esim. autolle kun pihat on hurjan liukkaita :(
VastaaPoista