tiistai 28. lokakuuta 2014

Rakenneultra

Huh. Rakenneultra takana, fiilikset tällä hetkellä tosi sekavat, toisaalta lohdulliset, mutta taas pieni pelko taustalla. Tosiaan kaikki mitä katsottiin näytti hyvältä, mutta joitakin sydämenosia ei saatu katsottua tarpeeksi tarkkaan, syynä sikiön hassut asennot ja mun "pieni" vatsapeite(kröhöm). Lääkäri onneksi lohdutteli ja sanoi kaiken olevan mallillaan ja uskotteli, että varmasti ne näkemättömätkin osat on kunnossa, kun sydän lyö tasaisesti ja hienosti, mutta viikon päähän sitten on uusi aika, jolloin sitten tarkastellaan vähän lisää, tutkitaan ne näkemättömät osat ja yritetään katsoa, suostuuko pieni paljastamaan sukupuolensa. Kuitenkin pääosin hyvä fiilis, kun sai nähdä taas oman pikkusen, joka jälleen oli melkosen villillä tuulella, paikallaan oleminen tuntui olevan jopa mahdotonta välillä. Ensi viikkoa odotellessa ja toivoessa, että kaikki nyt näkyisi niin kuin kuuluu.
Onneksi lääkäri sanoi asiat niin kuin on, eli että mitään vakavaa ei löytynyt vaan että niitä ei yksinkertaisesti nähty, olisin varmaan mennyt aivan kamalaan paniikkiin.  Tärkeää ja hyvähän se on, että  kaikki tarkastetaan varmaksi, jotta mitään yllätyksiä ei ilmene.


Onko teillä kenelläkään vastaavia kokemuksia? Olisi mielenkiintoista kuulla vähän, miten lopulta on mennyt!

Yksi 4D-kuvakin saatiin jo muistoksi, voi meidän pieni rakas <3

maanantai 27. lokakuuta 2014

HUOMENNA!

Apua apua apua. Tällä hetkellä ei kyllä liiku päässä mitään, mikä saisi aikaiseksi kovin järkevää tekstiä, mutta koitetaan. Huomenna siis on se kauan odotettu, jännitetty, pelätty, toivottu ja pohdittu rakenneultra! Onko pienellä kaikki hyvin? Vastaako koko viikkoja? Nähdäänkö onko masussa pieni prinssi vai prinsessa?
Ensimmäisessä ultrassa kätilö sanoi, että jos meininki jatkuu yhtä villinä masussa, niin sukupuolta voi olla ainakin suhteellisen hankala selvittää :--D Mutta toivotaan, että selviää, olisi se aika ihana lisä ja jotenkin niin konkretisoiva asia.
Onneksi ultra on jo heti aamulla klo 8.15, joten koko päivää ei tarvitse odotella ja panikoida, mutta voi olla, että yöunet jäävät aika lyhyiksi, nytkin kun jo pää niin täynnä ajatuksia ja mahassa vilisee varmaan tuhatpäinen parvi perhosia :D

Sitten vähän muihin aiheisiin! :) Tosiaan muutto on onnellisesti takana ja se meni oikeastaan odotettuakin paremmin ja nopeammin, kiitos ihanien ja uurastavien apureiden. Itse siinä sivussa selkäkipuisena katselin huonoa omatuntoa potien vieressä ja joitain pikkulaatikoita silloin tällöin kantaen, mutta toisaalta, onhan mulla paras mahdollinen syy olla osallistumatta niin ahkerasti :)
Tää oli mun ja mieheni kolmas muutto kahden vuoden sisään, jolloin siis muutettiin ensimmäisen kerran yhteen ja nyt kyllä varmasti viimenen hetkeen! Tästä kyllä tuskin mitään tarvetta tulee edes muuttaa pois pitkään aikaan, sillä sijainti on oikeastaan täydellinen ja asuntokin melkolailla, tilaa on paljon ja meillä hyvät mahdollisuudet vaikuttaa tulevaan keittiöremonttiin ja kuten aikaisemmin mainitsinkin, niin tuleva lastenhuone saadaan tapetoida myös(sitä tapettiahan en edelleenkään ole saanut päätettyä... liikaa hyviä vaihtoehtoja.. :D)
Viime viikko oli henkisesti melkoisen raskas ja koulunkäynnin jatkaminen ennen äitiysloman loppua tuntui lähes mahdottomalta "ihanien" selkä-, nivus- ja kylkikipujen vuoksi ja varasinkin jo keskusteluajan ryhmänohjaajalle keskusteluun siitä, voisiko joitain opintoja suorittaa itsenäisesti ennen äitityslomaa ja sitten jatkaa, mutta juuri sopivasti eilisestä alkaen olo onkin ollut aika mainio! Tänään tosiaan olikin se keskusteluaika ja vähän vedin takapakkia suunnitelmien kanssa ja nyt sitten tarkoitus olisikin jatkaa koulua voinnin mukaan ja katsella vielä hetken aikaa, miltä nämä tuntemukset tuntuu. Toki toivon, että mahdollisimman pitkään saisin jatkaa, mutta vauvan ehdoilla tottakai <3

Huh, tulipahan sepustus :-D Nyt kun muuttohommat alkaa vähän helpottaa, niin koitan vähän ryhdistäytyä kuvaamisenkin suhteen, olisi mukava saada myös kuvia tänne blogin puolelle, ettei pelkkää tekstiläjää ole!

Mutta, mä palaan huomenna (toivottavasti) hyvien ja ihanien uutisten kanssa ja jatkan nyt jännittämistä :)

Hyvää yötä<3

torstai 23. lokakuuta 2014

Moving

Äh, tiedättekö mikä tällä hetkellä on ehkä maailman kamalin asia mitä tiedän? No joo kyllä, tämä iänikuinen selkäkipu ja nivuskipu ehdottomasti, mutta oikeastaan vieläkin kamalampi asia voi olla, sillä se ei mene edes lepäämällä ohi. Okei, myönnän,  olen kyllä kokeillut sitäkin! Nukuttu ja levätty on ehkä turhankin paljon, mutta ei ole asia edennyt mihinkään, sama kaaos sitä aina odottaa herätessä ja aina tajuaa, että voi perkele, tässähän tulee taas kamala kiire!

Joo, siis meillä on ensi lauantaina MUUTTO! Ja vaikka pakkaaminen tietyllä tapaa onkin hyvällä mallilla ja jonkin verran ollaan tavaroita saatu jo vietyäkin uudelle asunnolle, niin tuntuu, että tää on ihan pohjaton suo, mistä pois pääsyä ei ole. Laatikoita laatikoiden perään ja kadonneet tavarat, jotka tietenkin ovat jo vahingossa pakattu ja jossain laatikko pinon alimmaisessa laatikossa.
Muutamat kirosanat on päästelty tän kipeän selän ja kasvavan mahan kanssa, mutta onneksi tuleva kämppä on niin ihana, että se kyllä motivoi enemmän kuin mikään! Nyt tulevalle pienokaisellekin on jo oma huone, jota en malta odottaa päästä sisustamaan! <3 Saatiin jo vuokraisännältä lupa vaihtaa siihen huoneeseen tapetit tai maalata se, joten sormet syyhyää jo, muutamat nettikaupat on kaluttu aika ahkerasti läpi tapettivaihtoehtoja katsellessa :-D

Laittelen sitten uudesta kodista kuvia, kunhan se on siinä vaiheessa, että kehtaa kuvailla! Lähden taas pähkäilemään muutamaa kivaa tapettivaihtoehtoa ja jos en vieläkään pääse eteenpäin, niin voin vaikka laittaa tänne parhaimmiston ja saatte kertoa mielipiteenne! En olis uskonut, että tapetin valitseminen voisi olla näin hankalaa! :D

torstai 16. lokakuuta 2014

13.10-14.10.14 Viking Grace

Mun ihana mummu yllätti mut täysin ja järjesti meille ja mun pikkuveljelleni syysloman kunniaksi laivaristeilyn, suuntana oli melko uusi(neitsytristeily tammikuussa 2013) laiva Viking Grace ja olimme kaikki kyseisellä laivalla ensimmäistä kertaa.

Viimeisimmästä laivareissusta omalla kohdallani oli kulunut jo yllättävän pitkä aika siihen nähden, mitä yleensä risteilyllä olen käynyt ja aika innoissani lähdinkin reissuun, mukavassa seurassa ja uudelle laivalle, yleensä kun tietyt samat laivat on koluttu aika moneen kertaan! :--D

Ja hienohan se laiva oli! Ihanan neutraaleja värejä, ei niitä iänikuisia järkyttäviä punaisia ja vihreitä kokolattiamattoja ja saman värisiä seiniä, vaan paljon beigeä, harmaata, mustaa ja valkoista! B-luokan hyttikin oli jopa viihtyisä ja se laivoille ominainen tunkkainen tupakanhajukin puuttui.
Laiva itsessään oli muutenkin tyylikäs ja todella tunnelmallinen.
Ruokapaikkoja oli moneen lähtöön ja hinnat toki hieman korkeahkot, mutta ei kuitenkaan mitenkään överihintaiset, eli syödä pystyi hampaita kiristelemättä :-D
Buffetista ei varmaan tarvitse sanoa mitään? Aah.


Mutta tosiaan erittäin mukava reissu, pikkuveli etenkin nautti, kun lapsille oli mahdollistettu vaikka minkälaista ohjelmaa ja leikkihuoneitakin oli kolme ikäjakauma huomioon ottaen: 0-6v, 6-12v ja "teinihuone". Kaikille löytyi varmasti jotakin, sillä huoneissa oli mm.  Xboxeja, pallomeriä, nonstop elokuvia ja lastenohjelmia, liikuntavälineitä ja sählymaalit! Varmasti kyllä mennään sitten omankin perheen kanssa tälle laivalle, kun pienokainen on siinä iässä!

tiistai 7. lokakuuta 2014

Tyttö vai poika?

Rakenneultran vasta häämöttäessä tulevaisuudessa, tulevan lapsen sukupuoli on autuattoman tuntematon, toki pieniä arvailuja ja veikkailuja on suuntaan jos toiseen. Jos vauva itsensä suostuu rakenneultrassa paljastamaan, niin haluamme kyllä sukupuolen ottaa selville! :) Tässä kuitenkin pieni leikkimielinen testi siitä, kumpi masussa mahtaa majailla.


1. Tyttö vie äitinsä kauneuden.
Tyttö

2. Poikamaha on pyöreä ja edessä, tyttömaha leviää vaakasuunnassa.
Poika

3. Poikaa odottavalla linea negra ulottuu häpyluusta yli navan, tyttöä odottavalla viiva jää navan alle.
=  Ei näy 

4. Poikaa odottava himoitsee suolaista, tyttöä odottava taas makeaa.
Poika

5. Pojasta säärikarvat alkaa kasvaa nopeampaa.
Tyttö

6. Pojasta vauvan isä lihoaa odotusaikana, tytöstä ei.
Tyttö

7. Tytöstä ikenet verestävät odotusaikana.
Tyttö
8. Pojan kanssa ei ole pahoinvointia, tytön kanssa kyllä.
Tyttö

9. Vilkas sikiö on poika, rauhallisempi sikiö on tyttö.
= Vielä ei tietoa

10. Jos sänky on oveen nähden poikittain tulee tyttö. Jos pitkittäin, niin poika tulee.
Poika

11. Poika on tehty ovulaatioaikaan, tyttö ennen sitä.
= Ei tietoa

12. Mikäli raskausaika on vaikea, lapsi on poika.
= Poika
13. Lihaa paljon syövä äiti tulee saamaan pojan, koska liha on miehen ruokaa.
Tyttö

14. Poika aiheuttaa närästystä.
Tyttö

15. Vauvan syke: alle 145 poika, yli 145 tyttö.
= Tyttö

16. Kiinalainen syntymäkalenteri ennustaa?
= Poika

17. Legendan mukaan Maya-intiaanit määrittelivät vauvan sukupuolen äidin iästä synnytyshetkellä ja synnytysvuodesta. Jos molemmat luvut ovat joko parillisia tai parittomia, tulossa on tyttö. Jos toinen luvuista on parillinen ja toinen pariton, luvassa on poika.
Tyttö
18. Jos rinnat kasvavat heti raskauden alussa, on odotettavissa tyttö.
= Poika

19. Jos oikea rinta kasvaa enemmän, on tulossa poika ja jos vasen kasvaa enemmän, tulee tyttö.
= Ei tiedossa

20. Jos vatsasi on kovin ylhäällä, vauva on tyttö. Jos taas alhaalla, tulossa on poika.
Poika

POIKA 7 / 20
TYTTÖ 9 / 20



Tyttö siis tämän mukaan! :-D Kovasti kuitenkin sellainen olo on, että poika sieltä tulisi, jotenkin alitajuisesti aina vaateostoksilla päädyn ihailemaan poikienvaatteita ja nimivaihtoehtojakin löytyy huimasti enemmän pojalle.
Mutta saa nähdä, jännitys jatkukoon! ♥
Oletteko te tehneet joitakin testejä, onko osoittautuneet todeksi vai antaneet aivan päinvastaisen tuloksen?






maanantai 6. lokakuuta 2014

Paluu

Huh, venähtipä pitkäksi tämä kirjoittamistauko.. Tähän taukoon on mahtunut hyvin paljon pelkoa, stressiä ja vähän vielä lisää pelkoa, sitä stressiä unohtamattakaan. Tosiaan tuossa kolme viikkoa sitten ilmeni pientä veristä vuotoa (ts. pyyhkiessä tuli hieman verta paperiin) ja siitä aivan paniikissa soitin sitten päivystykseen, kun oli perjantai-ilta, jolloin neuvolaankaan ei voinut soittaa.
Siellä vastasi  ihana nainen, jonka äänikin jo pelkästään antoi toivoa, mutta kun hän vielä vakuutti, että varmasti on ihan normaalia, kun ei ole ilmennyt sen jälkeen mitään, eikä kipujakaan ole ollut, eli voin olla huoleti. Toki pyysi palaamaan asiaan, jos vuoto runsastuu tai kivut lisääntyy. Siinä menikin sitten kauan odotettu ja suunniteltu viikonloppu vähän kiville sen kaiken stressin keskellä, vaikka kuitenkin koko ajan yritin muistutella itseäni siitä, mitä nainen oli sanonut.  Onneksi lähellä oli ihana ja tärkeä tuki, joka loi niin paljon uskoa, että ihan plörinäksi ei se viikonloppu kuitenkaan mennyt.

Neuvolaankin olin yhteydessä  asian jälkeen heti maanantaina ja samanlaiset sävelet sieltäkin tuli, mitä päivystyksestä sain, joten tietynlaisen mielenrauhan siitä sain. Ensimmäinen neuvola tuon jälkeen on vasta ylihuomenna ja nyt sormet, varpaat ja silmät ristissä odotellaan ja toivotaan, että sydänäänet tällä kertaa kuuluisi, jotta vihdoin tämä pitkä "piina" päättyisi, rakenneultra kun on vasta 28.10.

Äskeisestä pienenä aasinsiltana hieman arempaan aiheeseen, jota myös ehdottomasti tässä blogissa haluan avata. Eli raskautta "varjostaa" tietynlainen mutta, minun ylipaino, joka jo muutamia vuosia on elämääni häirinnyt. Raskauden tultua hieman yllätyksenä, oli juuri painonpudotus meneillään ja hyvin kylläkin aluillaan, mutta vielä siihen normaalipainoon on raskauden jälkeen kovasti paljon matkaa. Onneksi kuitenkin se palo normaalikroppaan on pysynyt, vaikka pitkä tauko tässä projektissa onkin!
Voin palata asiaan joskus oman postauksen muodossa ja kertokaa toki jos haluatte kuulla, mielelläni kerron! :)

Nyt kun avautumisen makuun päästiin, niin jotain erittäin hyvää tähän postauksen loppuun! Ostettiin jo melko alkuraskaudesta kotidoppler ja kovasti se on ollut käytössä, mutta lähinnä vain kokeilumielessä, koska sydänääniä ei ole vain meinannut kuulua. Pienen pieni pessimisti minussa asuu, etenkin kun neuvolassakaan ei viimeksi mitään kuultu ja taas toisaalta en meinaa uskoa todeksi, mutta melko varmasti voin sanoa, että tänään vatsasta kuului hirmuisen nopea SYDÄMENSYKE!!!
<3
Mielettömien kyyneleiden ja itkun seassa käsi vapisten kuuntelin ja tajukin meinasi lähteä siinä samalla, mutta kaiken stressin ja pelon jälkeen saattaa jo todeta, että kyllä siellä kaikki on hyvin. Nyt vain ylihuomista odotellessa ja toivoessa, että neuvolassakin tuo ihanuus varmistettaisiin! <3


Apua miten sekava postaus tästä tulikaan :-D Mutta toivottavasti jaksoitte lukea! Palailen piakkoin taas, tuntui ihan hirmuisen ihanalta päästä avautumaan.