Kesä tulee - olen valmis!

Kuten jo kerroin, niin Inkan päänkasvuun on nyt kiinnitetty erityistä huomiota, Taysissa on käyty kahdesti ultraamassa ilman tulosta ja neuvolassa käyty toteamassa, että kasvu sen kun jatkuu.
Ensikuulle on tulossa taas yksi aika Taysiin, mutta kovin lääkärit onneksi tuntuvat olevan sitä mieltä, että kasvu tulee jossakin kohtaa tasaantumaan omalle käyrälleen, kun mikään ei viittaa mihinkään poikkeavaan <3 Stressiä on koettu niin paljon, mutta lääkäreiden sanat onneksi tuo lohtua.
Meillä vaihtui jälleen neuvolantäti, mutta nyt osui kohdalle niin ihana, että mä todella toivon, että hän jatkaa meillä myös tulevaisuudessa. Eilen kun kävimme päänmittauksessa ja sen huomattiin jatkavan kasvuaan, hoitaja huomasi selkeästi, kun yritin pidätellä itkua ja puhui mulle niin kauniisti, että purskahdin itkuun siellä vastaanotolla. Tajusin paljon asioita ja kaikki tuntui nopeasti paljon mukavammalta ja paremmalta, vaikka tottakai kasvun jatku aiheutti edelleen huolta.
Jos niin käy, että meillä vielä vaihtuisi hoitaja, aion kyllä pyytää siirtoa tälle eiliselle hoitajalle.

Mun miehellä on ensi viikolla loma ja päätettiin sitten, että lähdetään johonkin pieneen reissuun sen kunniaksi ja päädyttiinkin sitten laivareissuun. Odotan sitä ihan mielettömästi, niin ihana päästä vähän tuulettumaan ja pois täältä kotimaisemista! Kaikkein helpoimmaksi tavaksi mennä satamaan(+kiitos vr:n tarjousten) totesimme junan, missä on järjestetty onneksi kovin helposti lastenhoito, kuten maidon lämmitys ym.

Mitä teille kuuluu pitkästä aikaa? <3 Onko kesälle jotakin erityisiä suunnitelmia?

Itse oon ainakin hyvin innoissani alkaneesta kesästä, vaikka myönnettävä toki on, että mä en ole kovin helleihminen. Nautin hirmuisesti rankkasateista ja ukkosmyrskyistä, mutta toki helteissäkin omat hyvät puolensa on, ainakin silloin tällöin.