maanantai 8. helmikuuta 2016

Jos vielä sittenkin..?

Kuten moni varmaan huomasi, piilotin tämän blogin hetki sitten, kun tämä vain jäi. Vauvan synnyttyä ja arjen alettua rullaamaan, blogin kirjoittaminen ei enää oikein ottanut onnistuakseen, ainakaan kun tämä oli niin sanotusti "vauva- ja odotusblogi".
Kirjoittamisinto on kuitenkin kova ja halu bloggaamaan kasvoi kasvamistaan, joten päätin perustaa uuden blogin, nimeltään Tämä onni.
Tervetuloa seuraamaan elämäämme sinne,  tällä kertaa myös muutenkin kun vain vauva(kohta taapero!)arjen muodossa <3!

BLOGIIN!
http://tamaonni.blogspot.fi/
http://tamaonni.blogspot.fi/

maanantai 30. marraskuuta 2015

Rakas joulupukki..

Kohta se on taas täällä - JOULU! Eikä mikä tahansa joulu, sillä mä oon aina haaveillut jouluista lapsen kanssa ja nyt se vihdoin toteutuu!
Samalla kauhistuttaa, vastahan oli viime joulu ja onnellisena mietin tulevaa vauvaa, nyt saa kauhistella niin nopeasti lähenevää vuoden ikää.

Moni on jo nyt kysellyt Inkan mahdollisia joululahjatoiveita ja oikeastaan oli aika hankala miettiä, mitä kaikkea sitä edes osaisi toivoa. Taaperokärry päätettiin me miehen kanssa ostaa, mutta tutut hoi (tiedän kyllä mm. äiti <3 ;)) tässä nyt vähän vihjettä!

1. Taaperokärry päätettiin miehen kanssa ostaa, tuollaista ihanaa Hello Kittyä tosin ei kyllä ole löytynyt ainakaan vielä.
2. Inka tykkää kovasti kuunnella kun luetaan satuja ja olen alkanut keräilemään Mauri Kunnaksen kirjoja. Tuohon Soivaan laulukirjaan törmäsin yksi päivä kaupassa ja se vaikuttaa tosi kivalta, Inka rakastaa musiikkia ja kun hänelle lauletaan, joten tää olisi kyllä enemmän kuin loistava.
3. Keinuhevonen. Ihana must have!
4. Vaatteita nyt tarvitaan aina, mieluiten tietenkin aina seuraavasta vaatekoosta eteenpäin.
5. Kaikkea musiikkiin liittyvää. Kuten jo sanoinkin, Inka tosiaan rakastaa musiikkia ja on jo nyt kotona ja muskarissa osoittanut paljon musiikillisia piirteitä.
6. Käsinukkeja! Meillä ei hetki sitten vielä ollut yhtään käsinukkea, mutta perhekerhossa käydessämme leikittiin Inkan kanssa sellaisilla ja Inka tykkäsi mielettömästi, nauraa kikatti koko aika niille. Syksyllä ostimme Tuurissa käydessämme yhden käsinuken, mutta olisi kiva, jos niitä saisi vielä lisää!


Mitä teidän lapset toivoivat? :)

maanantai 23. marraskuuta 2015

Tuleva muusikko?

En olekaan tainnut vielä täällä kertoa meidän harrastuksestamme - muskarista.
Tiesin jo kauan ennen kuin edes olin raskaana, että jos joskus lapsia saan, niin menen heidän kanssaan muskariin.
Innosta soikeana jonotin muskaripaikkaa syksyllä, mutta jouduin sen perumaan, kun muutto toiseen kaupunkiin ilmeni.
Saimme kuitenkin täälläkin muskaripaikan ja nyt olemme neljä kertaa käyneet siellä, sekä yhden kerran on ollut pieni esiintyminenkin ja kyllä voi sanoa, että sekä äiti, että tytär ovat molemmat tosi innoissaan!
Inka on ryhmänsä vanhin, mutta se ei menoa haittaa, hänellä on jo pari ihan "parasta kaveriakin" ryhmästä, sillä aina toisensa nähdessään he alkavat nauraa ja hymyillä oikein kunnolla.
Muskarista on tullut sellainen joka viikon kohokohta, melkein jopa toivoisi sen olevan kahdesti viikossa tai edes pidempi kuin nykyinen puolen tunnin muskari.

Inka tykkää muskarissa oikeastaan kaikesta, hypyttelyt ja köröttelyt, sekä marakassit ovat kotoakin tuttuja, kavereiden kanssa piirissä pyöriminen saa aikaan riemun kiljahduksia, samoin kuin loppu rentoutuminen silkkihuivin kanssa.

Ihan parasta kyllä nähdä Inka niin innoissaan ja onnellisena musiikin parissa ja tosi mahtavaa, että on löydetty näin kiva harrastus ja ajanviete. Nyt taas etenkin huomaa miten nopeasti viikot menee, kun tuntuu että jatkuvasti olisi keskiviikko :D

Onko siellä muita muskarilaisia? :)

ps. Sunnuntaina tuli täyteen jo 9kk ja tapamme mukaan napsittiin muutama kuva <3:



sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Hankintalista vauvaa varten - miltä se näyttäisi nyt?

Vähän alle vuosi sitten keräsin tänne blogiin hankintalistaa, eli tarpeellisia juttuja, mitä hankkia ennen vauvan tuloa.
Nyt, kun vauvavuosi alkaa olla sillä paremmalla puolella, niin palataampa tuohon listaan takaisin ja katsotaan, mitkä niistä tavaroista sitten oikeasti oli tärkeitä olla jo ennen vauvan syntymää, mitkä olisi hyvin kerennyt ostaa vähän jäljestä ja mitkä taas olisi voineet jäädä ostamattakin.
Lista on sama, kuin tässä postauksessa klikklik !


Pinnasänky
 Kehto - saamme mun isovanhemmilta perintökehdon
Vaunut
Sitteri
Turvakaukalo
Hoitopöytä



Pinnasängyn patja
Patjan suojus
Pinnasängyn reunansuojukset
Petivaatteet
Peitto
Huopa/torkkupeitto
Harsoja
Erikokoisia pyyhkeitä
Hoitoalusta
---------
Tästä osiosta ehkä luonnollisestikin kaikki ovat olleet tärkeitä, suurin osa jopa ehdottomia hankintoja. Perintökehto oli ihana juttu, mutta lyhytkestoinen, noin 3kk Inka siinä nukkui, ennen kuin siirryimme pinnasänkyyn. Harsojen tarpeellisuus yllätti täysin ja etenkin vauvavuoden alussa niiden melkoinen menekki.
Hoitopöytä on ollut hyvin ahkerassa käytössä, vaikka sitä ennen synnytystä vähän epäilinkin, että tuleekohan sinne aina raahaudutua.
Sitteri toimi jonkun aikaa hyvänä laskupaikkana, jos esimerkiksi halusi syödä rauhassa tai käydä suihkussa, meidän sitteri oli suhteellisen kevyt ja helppo kantaa paikasta toiseen, joten sen sai siis kätevästi mukaan juuri suihkuunkin. Noin 5kk ikään sitteri oli käytössä, sitemmin harvinaisemmin, lähinnä soseiden syömisen aikaan siihen saakka, kunnes aloimme käyttää syöttötuolia.

Leikkimatto
Kylpyamme + kylpytuki
Vaipparoskis
Itkuhälytin
---------
Leikkimatto oli oman aikansa oikein kiva viihdyke, Inkan leikkimatossa oli myös sellanen lelukaari ja se oikeastaan oli se "the juttu", kun sai katsella ja tavotella niitä leluja.
Kylpyamme on myös ollut tottakai tärkeä juttu, mutta kovasti ollaan viihdytty myös ihan suihkussa, etenkin kun Inka oli pienempi, niin hän enemmän viihtyi siellä, nykyään kyllä varmasti valitsisi ammeen, jos saisi päättää.
Vaipparoskis oli hetken aikaa hoitopöydän vieressä, mutta en muista yhtään menikö sinne yhtäkään vaippaa. Eli turhuus meillä.
Samoin itkuhälyttimet olivat turhat, Inka ei nukkunut parvekkeella laisinkaan ja sisällä nukkuessa mahdollinen itku kyllä kuului varmasti naapurinkin puolelle :D


Kynsisakset
Hiusharja
Topseja
Vanulappuja
Nenäfrida
Kylpylämpömittari
Korvakuumemittari
Talkki
Vauvaöljy
Suolatippoja
Puhdistuspyyhkeitä
Perusvoidetta
Sinkkivoidetta
D-tipat
Maitohappobakteeritipat
Tutteja
Tuttipulloja
Vaippoja
Korviketta hätävaraksi


----
Tärkeitä ovat olleet kaikki alusta lähtien. Nenäfrida ja suolatipat kyllä yllättivät tarpeellisuudellaan nuhan iskiessä.

Unipussi
Toppapuku
Välipuku
Villahaalari
Bodyja (pienimpiä kokoja muutama varuiksi, pääosin 56-62)
Potkuhousuja
Puolipotkareita
Sukkia
Hanskat, töppöset, hattu, myssy
Tumput vauvalle sisälle
-----
Mullahan oli Inkalle aivan mielettömät määrät vaatteita jo ennen kuin hän edes synty, iso osa itse ostettuja ja paljon myös lahjaksi saatuja.  Ehkä vähemmälläkin olisi pärjännyt, mutta jos enemmän oltaisiin puklailtu tai saatu osaksemme niskakakkojen siivouksia, niin ehkä se määrä ei olisikaan tuntunut niin liian suurelta.

Äidille:
Maidonkerääjä
Liivinsuojukset
Rintapumppu
Siteitä
Imetysliivit/paita
Käsidesi
Hoitolaukku
Särkylääkkeet
Hajustamaton pyykinpesuaine
Lansinoh(nännirasva)
------
Imetykseen liittyvät jutut olivat siihen asti tarpeellisia, kun imetys/pumppaustaivalta jatkui.
Hoitolaukku ollut ehdoton.


Onko teillä jotakin vauvatavaroiden turhakkeita, minkä ostoa miettisitte nyt uudemman kerran?

perjantai 13. marraskuuta 2015

Korvatulehdusta, neuvolaa ja joulufiilistä

Hyvin mielikuvituksellinen otsikko taas jälleen, mutta siinäpä kiteytyy oikeastaan nämä lähipäivien jutut tyhjentävästi.
Viime viikon torstaina Inka huusi koko yön ja haroi korviaan, joten menimme sitten seuraavana päivänä lääkärille tarkistuttamaan korvat ja tulehdushan sieltä löytyi molemmista korvista :( Viikon antibioottikuurin syötiin ja varmasti tulehdus on mennyt ohi, mutta vielä menemme lääkärille tarkastukseen varmuudeksi.
Antibiootit tepsi hyvin, sillä melko nopeasti yöunetkin palautui entiselleen.

Jouluihmisenä oon mielettömästi odottanut sitä, kun saan vihdoin viettää joulua oman lapsen kanssa ja vähän joulufiilistä herättäessäni yritin  napsin Inkan kanssa joulukorttikuvia, Inkalla oli päällä enon vanha tonttupuku <3
Kovin helppoa se ei sitten kuitenkaan yksin ollut, sillä Inkaa kiinnosti ihan kaikki muu, kuin se itse kuvaus, etenkin jouluvalot ja pallo oli tosi mielenkiintoisia ja etenkin ensin mainitut, mutta typerä äiti kielsi koko ajan niitä syömästä ja itkuhan siinä pääsi!
Noin 700 kuvan tulituksen jälkeen muutamat kuvat onnistui kuin onnistuikin ihan hyvin ja eiköhän niistä ihan passelit joulukortit saada!


Tänään meillä oli ensimmäinen neuvola uudessa neuvolassa Inkan kanssa, minullehan tuo ei ensimmäinen kerta ollut, sillä tuolla samaisessa neuvolassa kävin muutaman kerran ihan alkuraskaudessa ennen silloista muuttoa. Tosi haikea fiilis siinä kieltämättä tuli, kun mietti miten reilu vuosi sitten jännittyneenä siellä istui odottamassa ensimmäisiä neuvoloita täysin tietämättömänä tulevasta ja nyt sai vihdoin oman rakkaimman kanssa olla siellä.
Uusi neuvolan täti oli oikein ihana ihminen ja mikä parasta, päänkasvu jatkoi suhteellisen tasaista kasvuaan.
Ette uskokaan miten helpottunut olo! <3

tiistai 3. marraskuuta 2015

Synttärisuunnitelmien alkua

1-vuotisynttärit lähenee uhkaavasti ja samalla kun poden kamalaa kriisiä siitä, että meidän vauva ei ole enää kauaa vauva, oon alkanut jo hyvissä ajoin (monen mielestä vähän turhankin aikasin) suunnittelemaan ja miettimään juhlia. Eipähän tuu liian kiire ;)
Tykkään tosi paljon järjestää ja suunnitella juhlia ja mikäs sen parempaa, kun saa vihdoin suunnitella, järjestää ja juhlia oman lapsen synttäreitä! Sen kyllä huomaakin, sillä musta tuntuu, että 1v synttärit on ollut mulla mielessä siitä asti, kun ristiäiset oltiin saatu juhlittua :-D

Pinterest on tullut mun yhdeksi parhaista ystävistä tässä lähikuukausina ja on saanut mut inspiroitumaan monista asioista, nyt se on myös ollut tosi mahtava juttu näiden synttäreiden miettimisen aikana. Se sivu on täynnä käsittämätömän ihania juttuja ja on toiminut tosi isona inspiksenä!
Mutta itse synttäreihin palatakseni, niin teemaa oon pyöritellyt mielessäni jo pitkän aikaa, mutta oikeastaan sellasta on aika hankala keksiä, kun vielä Inka ei ole siinä iässä, että joku juttu olis kovasti "in". Inkan huomio tähän väliin voisi kyllä olla että kaikki johdot, puhelimet, tietokone, pistorasiat, kaukosäätimet ja monet muut kielletyt asiat olis kyllä tosi kivoja, mutta tyhmät vanhemmat aina pilaa senkin ilon!
Lopulta päätös oli kuitenkin aika helppo - heti ultran jälkeen sukupuolen selvittyä alettiin kutsua tyttöä prinsessaksi ja sitä hän edelleen on ja tulee aina olemaan, meidän ihana prinsessa <3 Teemana on siis vaaleanpunakultaiset prinsessasynttärit, prinsessamaisuus ei toki näy minään Disney-prinsessa härpäkkeillä, vaan nimenomaan väri ja koristeet tuo sitä juhliin :)

Tuun palaamaan vielä useaan otteeseen synttärisuunnitelmien tiimoilta, toivottavasti en kyllästymiseen asti kuitenkaan ;)
Jos jotakin toivepostauksia aiheeseen liittyen tulee, niin laittakaa ihmeessä kommentteihin, toteutan mielelläni.

Mites muiden alkuvuodesta syntyneiden lasten äideillä, joko olette alkaneet suunnitella juhlia vai oonko mä tällänen turhan aikanen mato? 

perjantai 30. lokakuuta 2015

HUHUU

Huhuu, onko siellä vielä ketään? Ainakin lukijapalkissa edelleen vilahtelee tuttuja ihania naamoja <3
Tässä mä nyt taas olen blogin parissa ja tuntuu niin mielettömän hyvältä.
Noin kolme kuukautta taukoa ja sinä aikana oon piilottanut tän jo monesti, kuitenkin aina palauttanut, koko ajan on ollut sellanen fiilis, että mä haluan vielä palata.

Mitä teille kuuluu? <3
Meille kuuluu nyt oikein hyvää. Ollaan muutettu takaisin Tampereelle ihanaan asuntoon,  Inkalle oon alkanut sisustamaan omaa ihanaa huonetta, vaikka vielä en hetkeen häntä raaski sinne nukkumaan laittaa.
Lähipäivinä on alettu myös ryömimään ja melkein päivittäin hoetaan uudenlaisia tavuja. Tänään tuo neiti sai mun kiveäkin kovemman isän itkemään, kun sattumoisin puhelun aikana alkoi hokemaan pappaa. Ei tarkoituksella, kun ei kuullut kenen kanssa puhuin, mutta kuitenkin. Nin suloista! Äittii! ja Äittää! hoetaan myös kovasti, nyt uutena on tullut myös ihi.

Päänympärys on edelleen suuri ja sitä seurataan kahden viikon välein neuvolassa, mutta vaikka vielä mihinkään käyrälle se ei sijoitu, niin kasvu on kuitenkin maltillisempaa kuin viimeksi tänne  kirjoitettuani. Edellinen käynti Taysissa oli elokuussa neurologian poliklinikalla, missä fysioterapeutti ja lääkäri katsoivat pitkään Inkan taitoja ja silloin ei ainakaan koettu tarpeelliseksi antaa lisäaikoja. Samaa mieltä oli lääkäri tänään 8kk (!!!) neuvolassa, mutta kuulemma vielä neurologin mielipidettä saatetaan asian tiimoilta kysyä.

Tämä on yksi syy, miksi blogi hiljeni näin kovasti. Tää aihe on ollut niin ahdistava, pelottava..... ei sanat riitä kuvailemaan kuinka kamala. Pelko oman lapsen terveydestä on vain jotakin niin hirveää, että ihan oikeasti sitä ei toivo kenellekään, ei todellakaan.
Maailman onnellisimman äidin sisällä on myös ollut hyvin pelokas ja ahdistunut äiti, mutta nyt vihdoin olen oppinut elämään ilman jatkuvaa ahdistusta asiasta, kun niin moneen kertaan asiaa on tutkittu.
Oon huomannut myös itsestäni sen, sillä fyysisestikin olo on nykyään parempi.

Blogi tulee kokemaan jonkinlaisen muodonmuutoksen tässä hetken päästä, sillä ajattelin, että alkaisin käsittelemään blogissa myös muita asioita, kuin vain vauva-arkea, sillä ideoita ja motivaatiota sellaiseen on ihan mielettömästi ja mun mielestä ainakin se oli aika must juttu, kun mietin tämän blogin jatkoa.

Toivottavasti te ihanat ootte siellä vielä, palaillaan pian! <3
Siinä reilu viikon vanha kuva meidän neidistä, katsokaa kuinka iso tyttö mun vauva jo on! <3 :(